Gentin katedraalin alttarikaappi

Gentin kaupungissa Belgiassa sijaitsevassa Saint Bavon katedraalissa on maailman taideaarteisiin kuuluva alttarikaappi,polyptyykki,
Jumalan Karitsa (Het Lam Gods).
Mestariteos valmistui vuonna 1432 Filip Hyvän (1396-1467) hallitessa todellista kulta-aikaansa elävää Burgundia. Maalaustaiteen ja kuvanveiston lisäksi musiikki ja tanssi kukoistivat Burgundissa, tavallinen kanssa vauhdikkaammin basse danse ja brasle ja ylhäisö sirommin pavane ja galliard.

Säveltäjät Guillaume Dufay vasemmalla ja Gilles Binchois. oikealla

Nämä soittimet on alttaritaulussa maalattu valokuvan tarkkuudella ja enkelit niitä siellä soittavat.

Burgundin musiikin kulta-ajasta sai alkunsa renesanssiajan Franko-flaamilainen koulukunta, jonka mestareita oli esimerkiksi Guillaume Dufay (1397-1474). Voit kuunnella hänen hienoa sävellystään Ecclesiae militantis (Taisteleva seurkunta) ja muita teoksiaan tästä .


Rikkauksia tulvi kauppiaille, kuninkaan kassaan, Euroopan tieteen ja taiteen johtavat kyvyt liikkuivat valtakunnassa.Kaunottaret kilpailivat vaatteidensa koreudessa. Vientiä heille riitti, Filip Hyvä itse oli kolme kertaa avioliitossa ja lisäksi hänellä oli 18 lasta avioliiton ulkopuolisista suhteista.

Euroopan historiasta muistetaan tässä yhteydessä erityisesti Ranskan joukkoja johtanut Orleansin neitsyt, Jean d'Arc, jonka burgundilaiset saivat vangiksi ja jonka Filip Hyvä luovutti englantilaisten käsiin. Nämä tuomitsivat pelätyn, vain 19 vuotiaan vihollisensa noituudesta ja Jean d'Arc poltettiin korkeaan pylvääseen sidottuna 30. toukokutta 1431 Vieux-Marché torilla Rouenissa - siis vuosi ennen Gentin alttarikaapin valmistumista.























Gentin alttarikaappi. Hubert ja Jan van Eyck 1432

Maalaus on avattuna kooltaan 3.5 x 4.6 m ja se käsittää kaikkiaan 24 panelia, 12 suljettuna ja 12 avattuna (Jaakobin poikien ja Apostolien lukumäärä) . Uskonpuhdistuksen aikaan alttarimaalauksen hienot raamit tuhottiin. Niissä on saattanut olla mekanismi taulun avaamiseen ja sulkemiseen sekä mahdollisesti myös jonkinlainen taidokas soittokone.

Avatussa alttaritaulussa alhaalla vasemmalla oleva paneli varastettiin vuonna 1934 eikä sitä ole koskaan saatu takaisin. Vuonna 1945 Jef Vanderveken (1872-1964) maalasi sen tilalle hienon kopion kadonneesta alkuperäisestä työstä. Hänen on täytynyt olla muutenkin etevä taiteen kopioija, sillä Herman Göring osti vuonna 1941 Vandervekenin tekemän ns. Rendersin kokoelman maksaen siitä huikeat 300 kiloa kultaa! Filosofi Albert Camus kirjoitti paljon Gentin varastetusta panelista teoksessaan Lankeamus La Chute (1956).

Mahdollisesti Jan van Eyckin omakuva

Flaamilainen mestari Jan van Eyck (1395-1441) maalasi veljensä Hubert van Eyckin (1385/90 – 1426) aloittaman työn valmiiksi tämän kuoleman jälkeen 1426 työskennellen vielä kuusi vuotta sen parissa. Veljesten keskinäistä suhdetta kuvaavat mainiosti raamin signeeraus, jossa Hubert on maior quo nemo repertus (suurempi vailla vertaa) javeljensä Jan on arte secundus (taiteen toiseksi paras).

Pictor Hubertus e Eyck major quo nemo repertus incepit pondusque Johannes arte secundus (frater) perfecit Judoci Vijd prece fretus VersU seXta MaIVos CoLLoCat aCta tUerI


........
Tässä blogissa katselen kanssasi Gentin alttaritaulua kiinnittäen erityistä huomiota sen sanomaan. En ole taiteen asiantuntija enkä pyri sellaisena esiintymään, yksi tavallinen kansalainen vain, joka lähes sanattomana ihmettelee van Eyck veljesten hämmästyttävää, lähes taivaallista alttarimaalausta "Jumalan Karitsa". (Kirjoitin aiheesta mietteissä kesällä 2010).

Harvoin kirkkotaide sisältää näin juhlavan ja syvällisen kuvauksen Jeesuksesta ja Hänen uhristaan meidän langenneiden ihmisten pelastamiseksi iankaikkiseen elämään.


...
Restauraatio alkaa!
Belgia aloittaa yli miljoonan euron projektin Gentin alttarikaapin konservoimiseksi. Työ tehdään kirkossa paneli kerrallaan, joten St. Bavon kirkossa kävijä voi sitä seurata omin silmin.

Lue BBC uutinen aiheesta 11.10. 2012

Alttarikaappi suljettuna

Gentin alttarikaappi

Kuuntele Guillaume Dufayn (1397-1474) Magnificat tästä

Alttarikaappia pidettiin näin suljettuna arkipäivisin.

Tällaisena se on kuin kauniin kukan nuppu. Näinkin todella upea, mutta ilmassa on odotusta - yläpanelissa olevien profeettojen ja sibyllojen ennustukset ovat käymässä toteen tässä ajassa ja paikassa!

Ja keskipanelissa tuo salaperäinen Luukkaan evankelimin tieto siitä, mitä neitsyt Maria kokee ja ajattelee, ihmeellisestä näystä, jonka vain hän yksin näki ja on siitä sitten muille kertonut. Jumala kihlaa näin lapselleen äidin.

Ei tainnut Maria ihan heti Joosefilleen kertoa, sen verran Matteuksen evankeliumi nuoren parin ongelmista kertoo.

Alapanelissa keskellä patsaina Johannes Karitsa ja Ilmestyskirjan Johannes, joka Karitsan kunnioittamisesta kertoo. Luonaan polvillaan kunnioituksesta alttarikaapin lahjoittajat.

Suljettu kaappi avattiin sunnuntaisin ja juhlapäivinä, ja nupusta aukeni kaikissa taivaan väreissä lositava kukka täynnä elämää, jumalallisia ja ajallisia olentoja, ihmisiä ja eläimiäkin, luontoa. Kaiken keskuksena on Jumalan Karitsa ja Herra Jeesus, taivaallinen Kuninkaamme.



Marian Kiitosvirsi Vuoden 1701 virsikirjassa (101)

1. Minun sielun' suurest' kiittää Herraa, / Hänt' ylistää monen kerran, /
Henken' iloitsee Jumalasan', / Minun vahvas' Vapahtajasan.
2. Ett' hän katsoi piikaans' nöyrää, / Eik' ylönanna koskaan köyhää, /
Katso, pitää kaikkein sukukuntain / Antuaaks' minua kutsuman.
3. Sillä Herra, kuin väkevä on, / Ihmeellisiä töit' tehnyt on, /
Minun kohtaan' kyllä hyvin, / Hänen nimens' on kaikkein pyhin.
4. Jonka laupiull' ei löytä lukuu, / Joka pysyy suvusta sukuun, /
Niiden ylitse laskeva, / Kuin häntä aina pelkäävät.
5. Hän osotti väkevän voimans', / Kyll' kovall' käsivarrellans', /
Korjat hajotti häpiällisestä / Sydämens' ylpiäst' mielestä.
6. Voimalliset maahan on kaannut, / Istuimelta kukistanut. /
Jällens' korjas' hän ne köyhät, / Ylös korotti ne nöyrät.
7. Isoovaisill' armons' näytti, / Jotk' jalost' hyvyydell' täytti. /
Ne rikkaat ovat hätäynneet, / Jotk' hän on tyhjäks' jättänyt.
8. Ja Israelin palveljans' / Hän hyvin kyllä korjas' kanss', /
Omaa armoons' muistain vielä / Ja luvatun laupiuns' päälle.
9. Niinkuin hän on jo puhunut, / Meidän isillem' luvannut, /
Abrahamill' ja sen siemenell', / Jo hamast' ijankaikkisest'.
10. Kunnia olkoon aina Isällen, / Niin myös Jesuksell' Pojallen, /
Niin ikäns' Hengell' Pyhällen, / Nyt ja ijankaikkisehen.

Suljettuna - yläpanelit

Ylhäällä

Vasemmalla lunette jossa profeetta Sakarja

Profeetta Sakarja

Havaintojani:
Huomiotamme tässä lähes valokuvantarkassa maalauksessa (huomaa varjo pään takana!) kiinnittää talvella kylmään Burgundiaan sopiva turkislakki ja varsin upeat varmaan lämpimät viitat sekä Jumalan Sanan avattua sivua tutkimaan keskittynyt profeetta. Saamme vaikutelman, että kasvonpiirteiltään aitona juutalaisena kuvattu Sakarja on juuri huomannut pyhässä Kirjassa jotain erityisen tärkeää!



Mietteitä:
Upea banderole, sen ajan "puhekupla", jossa
Exulta satis filia Sion ecce Rex tuus veniet tibi
Iloitse tytär Siion katso kuninkaasi tulee sinulle (Sak 9:9)

Sakarias sanoo ecce Rex tuus Katso sinun kuninkaasi
Pilatus sitten tosin sanoi ecce homo Katso ihminen (Joh 19:5)
mutta antoi kirjoittaa ristin päälle tekstin Iesus Nazarenus rex Iudaeorum
Jeesus Nasaretilainen juutalaisten kuningas (Joh 19:19)

Herra Jeesus todellakin on kuningasten Kuningas!



Keskellä Sakarjan ja Miikan välissä kaksi Sibyllaa, Erythrean ja Cumaen, ja heidän profetiaansa Kristuksen tulosta.

Wikipedia-tietosanakirja: sibylla (antiikin uskonnot):

Sibyllat olivat muinaisessa Kreikassa ja Roomassa jumalallisen hurmoksen vallassa toimivia naisennustajia, oraakkeleita. Sibylloja on yleensä mainittu kymmenen, joiden oraakkelit sijaitsivat eri puolilla Välimeren maailmaa. Roomalainen kirjailija Varro mainitsee seuraavat Sibyllat:

• persialainen Sibylla
• kimmerialainen Sibylla (Amaltheia tai Herofile nimeltään)
• Vähän-Aasian Erythrain kaupungissa toiminut Sibylla
• fryygialainen Sibylla
• hellespontoslainen Sibylla (Marpessoksesta)
• delfoilainen Sibylla
• libyalainen Sibylla
• Cumaen Sibylla
• Tiburin Sibylla (Albunea tai Aniena nimeltään)
• kaldealainen Sibylla

Kuuluisin ja kirjallisuudestakin tutuin on Cumaen sibylla. Hän tarjosi pyhiä kirjoja Rooman viimeiselle kuninkaalle Tarquinius Superbukselle. Superbus kuitenkin asennoitui tähän ivallisesti, jolloin Sibylla sytytti osan kirjoista tuleen eikä suostunut sammuttamaan niitä ennen kuin kuningas suostui maksamaan pyydetyn hinnan. Taru kertoo, että silloin oli alkuperäisestä yhdeksästä kirjasta jäljellä vielä kolme. Näitä niin kutsuttuja Sibyllan kirjoja pidettiin Rooman Capitoliumilla Juppiterin temppelissä vuoteen 83 eaa., kunnes tulipalo tuhosi ne. Sibyllan oraakkelit puolestaan on myöhempi juutalais-kristillistä alkuperää olevien kirjoitusten kokoelma, joka ei liity Sibyllan kirjoihin.

Cumaen sibyllan sanotaan olleen tuhatvuotias ja taru kertoo hänen johdattaneen sankari Aineiaan manalaan. Sibyllat on ikuistettu Vatikaanin Sikstiiniläiskappelin freskoihin.

... lainaus päättyy suomalainen wikipedia...

(Mielestäni Michelangelon Delfoilainen sibylla Sikstiiniläisen kappelin freskoissa on kerrassaan hurmaava ja herkkä nuori italialainen kaunotar)


Naiset ovat pukeutuneet upeasti laskotettuihin viittoihin: Cumaen sibyllan viitta on valkoinen kultaisin hihanauhoin ja päällysviittansa musta, Erythrean sibyllan viitta vihertävä ja siihen liittyy hienot turkishihat.

Cumaen sibylla on vanhempi ja arvokkaampi kuin Erythrean neito. Turbaanin tapainen päähine ja hopeiset korvakorut. Silmänsä ovat auki ja katse ylöspäin, oikea käsi opettavaisesti koholla.

Nuorempi Erythrean sibylla katselee Neitsyt Marialle tapahtuvia asioita samaan tapaan kuin Miika seuraa niitä lunettessaan hänen vierellään. Sibylla pitää vasemmalla kädellään viittaansa ja oikea on ehkä vaistomaisesti vatsansa päällä.

Molemmilla naisprofeetoilla on kauniit päähineet, jotka kertonevat tuon ajan ylhäisönaisten muodista Burgundissa. Hieman erilaiset kuin Englannin kuninkaallisissa häissä nähdyt päähineet.

Banderolet on maalattu taidokkaasti siten kietoutuneina, että osa kirjaimista näkyy ylösalaisin.


Mietteitä:
Cumaen sibylla on ollut varsin kuuluisa kristittyjen keskuudessa erityisesti Vergiliuksen runojen tähden, joita pidettiin suorastaan Pyhän Hengen inspiroimina.
Banderolessa lukee Rex altissimus adveninet per secula futurus scilicet in carne
Korkein kuningas on tuleva ja on oleva lihassa kautta aikakausien

Erythrean Sibylla on Khiosta lähellä olevasta kaupungista ja ennusti Troijan sodan ja että Homeros tulisi kirjoittamaan valheita. Mahtaneeko Italialaisten kolonialistien Eritrealle nimensä antanut kreikkalaisten Punainen Meri, Ἐρυθρά Θάλασσα (Eruthra Thalassa), olla häneen yhteydessä ... siinä missä Aigeian meri toiseen Kreikan taruston henkilöön?
Banderolessassaan lukee Nil mortale sonans afflata es numine celso
"mitään kuolevaista äännähtämättä olet korkeuden voiman vaikuttama"

Sibyllat ovat pakanallisen kreikkalaisen maailman ja kristillisen kirkon kohtaamisen paikka, iloittiin siitä, että myös Kreikan ja Rooman arvostamat sibyllat ennustivat Kristuksen tulemista!


Herra Jeesus todellakin on kuningasten Kuningas!


Oikealla lunette, jossa profeetta Miika

Profeetta Miika

Huomioitani:
Profeetta Miika on paljain päin, ruskeat hiukset ja parta hieman hurjasti hajallaan, kertoen voimakkaasta ja tempperamenttisesta ihmisestä. Lämmin päällysviitta on auki hieman kömpelön näköisesti, jotta saamme ihailla sen alla olevaa pehmeämpää vihreää viittaa. Pyhä Kirja on kiinni, kansi on hieman kohollaan osoittaen, että kirjaa on paljon luettu. Kirjanmerkki on pantu tärkeään kohtaan. Kun profeetta Sakarja vasemmalle vielä lukee Kirjoituksia, Miika jo katselee ennustettujen tapahtumien toteutumista, jotka näkyvät heidän allaan keskipanelissa.

Olisimme ehkä odottaneet joko profeetta Jesajaa Neitsyt Maria ja enkeli Gabriel maalauksen ylle tai maalaukseen joulun seimeä Beetlehemissä Miikan profetian mukaan. Mutta näin Hubert ja Jan Raamatun henkilönsä ja tekstit valitsivat.


Mietteitä:
Banderolessa Ex te mihi egredietur qui sit dominator in Israhel
sinusta minulle tulee se, joka on oleva hallitsija Israelissa Miika (5:2)

Herra Jeesus todellakin on kuningasten Kuningas!

Suljettuna - keskipanelit

Arkkienkeli Gabriel ilmoittaa Marialle Jeesuksen syntymästä

Alttaritaulun ollessa suljettuna kuvia hallitsee neljän keskipanelin muodostama kokonaisuus. Vasemmalla on siivekäs komeaan valkoiseen viittaan pukeutunut arkkienkeli Gabriel risti-tiara hiuksillaan ja oikealla yhtä komeasti valkoiseen viittaan pukeutunut neitsyt Maria Pyhän Hengen kyyhkynen päänsä päällä.

Luukkaan evankeliumi kertoo
Kun Elisabet oli kuudennella kuukaudellaan, Jumala lähetti enkeli Gabrielin Nasaretin kaupunkiin Galileaan neitsyen luo, jonka nimi oli Maria. Maria oli kihlattu Daavidin sukuun kuuluvalle Joosefille. 28 Enkeli tuli sisään hänen luokseen ja sanoi:
"Ole tervehditty, Maria, sinä armon saanut! Herra kanssasi!"
Nämä sanat saivat Marian hämmennyksiin, ja hän ihmetteli, mitä sellainen tervehdys mahtoi merkitä.
Mutta enkeli jatkoi:
"Älä pelkää, Maria, Jumala on suonut sinulle armonsa. Sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinä annat hänelle nimeksi Jeesus. Hän on oleva suuri, häntä kutsutaan Korkeimman Pojaksi, ja Herra Jumala antaa hänelle hänen isänsä Daavidin valtaistuimen. Hän hallitsee Jaakobin sukua ikuisesti, hänen kuninkuudellaan ei ole loppua."
Maria kysyi enkeliltä: "Miten se on mahdollista? Minähän olen koskematon."
Enkeli vastasi: "Pyhä Henki tulee sinun yllesi, Korkeimman voima peittää sinut varjollaan. Siksi myös lapsi, joka syntyy, on pyhä, ja häntä kutsutaan Jumalan Pojaksi. Ja tiedä tämä: Myös sukulaisesi Elisabet kantaa poikalasta, vaikka on jo vanha. Hän on jo kuudennella kuukaudella -- hän, jota on pidetty hedelmättömänä! Jumalalle ei mikään ole mahdotonta."
Silloin Maria sanoi: "Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit."
Niin enkeli lähti hänen luotaan.
Luukas 1:26-38



Kuninkaasta profetoinut Sakarja on lunetissa arkkienkeli Gabrielin yllä, Beetlehemeistä profetioinut Miika neitsyt Marian.

Kaikkien kolmen katseet kohdistuvat Mariaan, jonka päällä on Pyhä Henki kyyhkysenä siivet levällään. Marian kädet ovat rinnan päällä linnun levitettyjen siipien tapaan.

Enkelin ja Marian valkoiset viitat ovat samantapaiset, Marian neula ja päärmeet hieman yksinkertaisempia, mutta eivät helmineen silti mitään köyhän tytön asua.

Marian luona on avoin Raamattu.

Hänen kultaisin kirjaimin kirjoitetut sanansa ecce ancilla Domini fiat mihi secundum verbum tuum on kirjoitettu kultaisin kirjaimin ylösalaisin. Ajatus on ehkä korostaa rukousta ja puhetta, jonka Jumala kuulee.

Ave Maria, gratia plena, Dominus tecum

Avaa tuo kuva suurempana ja katsele sitä muutaman minuutin ajan, jotta se alkaa avautua sinulle. Näet miten arkkienkeli Gabrielin katse on herrassaan herkkä, lapsi-aikuinen, niin hillityn riemullinen ja rakkaudellinen. Hänen hiuksillaan on kaunis suurin puhtain helmin koristeltu kultainen tiara, jossa on risti. Vasemmalla kädessään hän pitää valkoista liljaa, neitsyt Marian symbolia. Oikean käden sormet on maalattu taidokkaasti ilmaisemaan asiaa selittävää enkeliä, jumalallisen kihlauksen majesteettista ja ainutlaatuista hetkeä.

Neitsyt Maria kuulee jymy-yllätyksen

Neitsyt Maria on jokseenkin poissa tolaltaan, hyvä ettei pyörry siihen paikkaan! Hänellä on kaunis helmistä tehty tiara otsallaan sekä helmistä tehty viitan neula. Taiteilijoiden haasteena on ihmisen ilmeikkäiden käsien maalaaminen. Tässä mestarillinen van Eyck antaa Marialle pitkät herkät ylhäisönaisen sormet, ei mitään arkisen työntekijän känsäisiä kouria.

Hänen pään päällä istuu Pyhä Henki, jota symbolisoi valkoinen kyyhkynen. Kyyhkysen tummat silmät katselevat suoraan eteenpäin, takanaan on pyhimyskehä ja kirkkaat säteet tuovat mieleen Pyhän Kolminaisuuden. (Näistä tulee yhdessä aikamme rauhanliikkeen merkin näköinen kuvio) .

Radion kamarikuoro laulaa "Tuo armon valkokyyhky"

Enkelin ilmestyminen tapahtuu 1400-luvun Burgundin huoneessa, johon aikaan myös vaatteet, korut ja kuvatut esineet kuuluvat. On arveltu, olisiko tämä huone ollut Jan van Eyckin studio ja silloin näkymä ikkunasta kertoisi, missä päin Gentin kaupunkia hän on asunut.


Huoneessa on laatoitettu lattia. Kattoa tukevat puiset parrut ja mustasta kivestä tehty koristeellinen pylväs kannattaa holvimaista hienoa ikkunaa (ilman lasia).

Taustalla näkyy ilmeisesti Gentin kerrostaloja, eikä tämäkään huone ole alakerrassa. Taivaan sini on taidokkaasti maalattu, samoin huoneessa olevat erilaiset arkiset esineet, esimerkiksi vaskinen vati, josta valo heijastuu. Seinäsyvennyksessä on käsipyyhe ja muita esineitä, jotka lisäävät todellisuuden tuntua.

Varsinaisia huonekaluja ei ole juuri lainkaan ehkä siksi, että näin katsojan huomio kohdistuu luonnostaan ja ensisijaisesti kuvan päähenkilöihin. Kaikki muu on taustaa tärkeimmälle.

Musta pylväs ja valkoinen pyyhe antavat kokonaisuudelle tasapainoa ja täyttävät maalauksessa visuaalisesti arkkienkeli Gabrielin ja neitsyt Marian välistä tilaa.

Avē Marīa, grātiā plēna, Dominus tēcum.

Benedicta tū in mulieribus, et benedictus frūctus ventris tuī, Iēsus.

Sāncta Marīa, Māter Deī, ōrā prō nōbīs peccātōribus, nunc et in hōrā mortis nostrae. Āmēn.

Suljettuna - alapanelit

Alapanelissa on keskellä taitavasti maalatut kolmiulotteiset syvennykset, joissa seisoo kaksi marmorista "pseudo-patsasta", vasemmalla Johannes Kastaja ja oikella Ilmestyskirjan Johannes Näkijä. Panelin sivukuvissa ovat polvistuneina alttarikaapin lahjoittajat.


Johannes Kastajan patsas kuvaa paljasjalkaista miestä, jonka pitkät hiukset ja parta ovat hoitamattoman näköiset. Kamelinkarvaisen asun yllä on hienostunut viitta. Oikean käden etusormi osoittaa Johanneksen sylissä olevaa pientä lammasta
"Katsokaa. Jumalan Karitsa, joka pois ottaa maailman synnin!" Joh 1:29

Johannes Evankelista on kuvattu kiharahiuksisena nuorukaisena. Häntä pidettiin tuohon aikaan myös Ilmestyskirjan Johanneksena. Avoimena olevan alttarikaapin keskinen aihe "Jumalan Karitsan kunnioittaminen" on Ilm 5:1-14. Johanneksen raskaat silmäluomet ovat hiukan raollaan näkyjen näkijän tavoin. Vasemmassa ädessä on kultainen Jumalan vihan malja, jossa on luikertelevia käärmeitä. Oikea käsi on ikonitaiteen tapaisessa asennossa kaksi sormea koholla.


Näemme värivalokuvan tarkkuudella kaksi ihmistä noin kuudensadan vuoden takaa, kauan ennen kameran keksimistä. He ovat alttarikaapin lahjoittaja, rikas kauppias Jodocus Vijdt ja hänen vaimonsa Lysbette Borluut. Sanotaan, että heillä ei ollut omia lapsia ja että alttarikaapin kautta he tahtoivat muistonsa silti säilyvän jälkipolville. Kumpikin on polvistunut palvontaan silmät avoimina. Punaiset päällysviitat ovat hieman eri sävyiset. Miehen viitta on turkiksin reunustettu ja vyöllään on jalokivin koristeltu laukku. Vaimon hieman tuimaa ilmettä korostaa tuolle aikakaudelle kuuluva ja meistä ehkä hieman erikoinen päähine.

Alttarikaappi avoimena

Gentin Saint Bravo kirkon alttarikaappi avattuna
Hubert ja Jan van Eyck 1432

Suljettuna alttarikaappi on kuin lupaus, kauniin kukan kaunis nuppu, joka odottaa tapahtumien lähtemistä liikkeelle siitä hetkestä, kun neitsyt tulee raskaaksi.

Avoimena taideteos puhkeaa kukkaan ja on täynnä värejä, elämää, ihmisiä, upeita henkilökuvauksia ja käsittämättömän taitavasti maalattuja yksityiskohtia.

Alttarimaalaus on kahdessatoista osassa siten, että ylhäällä on seitsemän ja alhaalla viisi panelia.

Voimme nähdä kokonaisuudessa tietynlaisen ristin, jollaon vahva sanoma: ylhäällä keskellä on Kristus kuningas upea tiara päässään. Ristiasetelman laidoilla ovat syntiin langenneet Aadam ja Eeva ja alhaalla keskellä verta vuotava Jumalan Karitsa, joka ottaa pois lankeamuksessa tulleen maailman synnin.
Jumala Kristus istuu sillä valtaistuimella, jonka Isä on Pojalleen antanut. Hänen vasemmalla puolella on mitä upein maalaus neitsyt Mariasta ja oikealla puolella Johannes Kastaja.

Näiden pyhien ja Aatamin ja Eevan välissä on etäisyyttä, taivaan joukkoa, vasemmalla laulava ... tai laulua harjoitteleva ... enkelikuoro ja oikealla varhaisrenesanssin urkua soittava enkeli seuralaisineen.

Koko alapaneli on "Lampaan kunnioittaminen", suurenmoisessa maisemassa ulkona tapahtuva juhlallinen kumartaminen, johon osallistuu todella paljon ihmisiä.

Avoimena - Aatami ja Eeva

Aatamin ja Eevan häkellyttävän hienojen muotokuvien yläpuolella on maalattuna kaksi pseudo-veistosta. Ne kuvaavat Paratiisista karkoittamisen jälkeisiä tapahtumia
Kerran Kain toi Herralle uhrilahjaksi maan satoa, ja Abel toi lampaidensa esikoiskaritsoja ja niiden rasvaa. Herra katsoi suopeasti Abeliin ja hänen uhriinsa, mutta Kainin ja hänen uhrinsa puoleen hän ei katsonut. Silloin Kain suuttui kovin ja hänen katseensa synkistyi. Herra kysyi Kainilta: "Miksi sinä suutuit ja katselet synkkänä maahan? Jos teet oikein, voit kohottaa katseesi, mutta jos et tee, on synti ovella vaanimassa. Sinua se haluaa, mutta sinun on pidettävä se kurissa."

Kain sanoi veljelleen Abelille: "Lähde mukaani." Mutta kun he olivat kulkeneet jonkin matkaa, Kain kävi veljensä Abelin kimppuun ja tappoi hänet.
1 Ms 4:3-8



Aadamin maalauksen yläpuolella on kohta "Kainin kasvot synkystivät". Avokatseinen nuori Abel on polvistunut ojentamaan karitsaa Jumalalle. Kain ei ojenna maahan laskemaansa viljalyhdettä Jumalalle, vaan on kääntynyt Hänestä poispäin. Julmistuneena hän tuijottaa Herran suosion saanutta nuorempaa veljeään ja kasvonsa kertovat, että mielessään ovat todella pahat ajatukset, synti väijyy ovella.



Eevan maalauksen yläpuolella on kuvattuna sitten tuo synnin tekemisen hetki: hengellisesti kateellinen Kain on käynyt ainoan veljensä kimppuun, painaa häntä polvellaan maahan, kuristaa kurkusta ja lyö tuskasta huutavaa uhriaan murhaavasti päähän raskaalla aasin leukaluulla.

Nämä maalaukset tulivat jo renesanssiajalla niin kuuluisiksi, että pian koko teosta kutsuttiin "Adamin ja Eevan alttaritauluksi". Heidät on maalattu syntiinlankeamuksen jälkeisessä tilanteessa tuon aikakauden kannalta shokeeraavan realistisesti. Mestari on tavoittanut molempin kasvoihin ja olemukseen psykologisestikin erittäin puhuttelevan sanoman kuvaten sitä ikävää oloa, kun omatunto syyttää todellisesta Jumalan tahdon rikkomisesta. (1800-luvulla nämä kaksi kuvaa pidettiin varastossa ja tilallaan oli pukeutuneemmat hahmot.)

Nainen näki nyt, että puun hedelmät olivat hyviä syödä ja että se oli kaunis katsella ja houkutteleva, koska se antoi ymmärrystä. Hän otti siitä hedelmän ja söi ja antoi myös miehelleen, joka oli hänen kanssaan, ja mieskin söi.
Silloin heidän silmänsä avautuivat, ja he huomasivat olevansa alasti. He sitoivat yhteen viikunanlehtiä ja kietoivat ne vyötärölleen.
1 Ms 3:6-7

Vain viikunanlehdellä itseään peittelevä pitkätukkainen ja parrakas Adam seisoo marmorisessa syvennyksessä oikean jalan varpaat katsojaa kohti. Syvennyksen yläosassa on kauniisti kaiverrettu nimi Adam. Puisessa raamissa hänen alapuolellaan on kirjoitettu erittäin vakavat syytöksen sanat

Adam nos in mortem praecifitat
Adam vie meidät kuolemaan

Eevan yllä on samoin kauniisti kaiverrettu nimensä. Raameissa allaan on kirjoitus
Eva occidendo obfuit
Eeva aiheuttaa kuoleman

Tämä on pyhän Augustinuksen saarnasta, jossa hän vertailee Mariaa ja Eevaa: Auctrix peccati Eva; auctrix meriti Maria. Eva occidendo obfuit, Maria vivificando profuit.(Sermon 208).
Eeva on miltei prostituoidun näköinen, eikä kuitenkaan ole kovaotsainen huora vaan omatunto herkkänä ja haavoitettuna murheellinen Eeva. Yläpuolellaan vanhin poikansa juuri tappaa kuopuksen. Kasvoillaan on erikoisen syyllinen ja ikävä ilme, kädessään Hyvän ja Pahan tiedon hedelmä, joka ei nyt enää näytä ollenkaan yhtä maukkaalta.

Avoimena - Maria, Johannes Kastaja ja enkelit

Valtaistuimellaan olevan Kristuksen vasemmalla puolella on Hänen äitinsä kantaen upeaa verenpunaisin ruusuin ja puhtaan valkoisin liljoin koristeltua jalokivikruunua.






Yllään hänellä on jalokivin ja helmin koristeltu musta viitta, jonka jokainen yksityiskohta on tarkasti kuvattu. Maria lukee vihreällä veralla suojattua kirjaa ja sormensa on sivujen välissä. Hänen takanaan on kauniisti koristeltu kangas, jossa on kultaisia kukkia ja heprealaista kirjoitusta.


Taustana olevassa kultaisessa kaaressa on kirjoitettuna

HEC E SPECIOSIOR SOLE + SVP OEM STELLARV DISPOSICOEM LVCI PATA IVEITVR POR . CADOR E ENI LVCIS ETERNE . + SPECLM SN MACLA DI MAIESTIS.

Säteilevämpi kuin aurinko ja kaikki tähtisikermät. Puhtaampi kuin valo hän on ikuisen valkeuden loiste ja Jumalan majesteetin tahraton heijastus.
Johannes Kastajan yksinkertaisen kamelinkarvaisen puvun päällä on hieno vihreä viitta, kuten alttaritaulun tyyliin sopii.Silti hänellä on paljaat jalat! Hiuksensa ja partansa ovat saaneet kasvaa vapaasti. Kädessä hänellä on niin tarkasti maalattu kirja, että sitä voi ilmeisesti lukea.


Johannes Kastajan oikea käsi on koholla ja hän osoittaa vieressään istuvaa. "Katsokaa, Jumalan Karitsa, joka pois ottaa maailman synnin."Hänen silmänsä ovat auki ja niissä on samalla terävä ja ankara ja myös hyvin hellä ilme.

Avoimessa kirjassa on luettavissa sana CONSOLAMINI
Se on Jesajaa consolamini consolamini populus meus dicit Deus vester
Lohduttakaa, lohduttakaa minun kansaani, sanoo teidän Jumalanne. Jes 40:1


Taakseen on kirjoitettu teksti
HIC E(ST) BAPTISTA IOH(ANN)ES MAIOR HO(M)I(N)E PAR ANG(E)LIS LEGI
SUM(M)A EWANGELIISACIO AP(OSTO)LOR(UM) VOX SILE(N)CIU(M) P(RO)PHETAR(UM)
LUCERNA MUND(I) (DOMI)NI TESTIS.
Tämä on Johannes Kastaja, suurempi kuin ihminen, enkeleihin verrattava, lakia korkeampi, joka julisti evankeliumia, apostolien tähti, profeettojen hiljaisuus, maailman valkeus ja Herran todistaja.


Keskellä olevien juhlavasti puettujen henkilöiden ja sivuilla alastomuuttaan viikunanlehdellä peittelevien Adamin ja Eevan välissä on toisella puolella taivaallista musiikkia soittavia enkeleitä toisella laulavia enkeleitä, kullakin helmin koristeltu kultainen tiara hiuksillaan.

Soittimet on kuvattu niin yksityiskohtaisesti, että niitä voidaan käyttää historian tutkimuksessa: edessä istuu enkeli kokoontaitettavalla penkillä soittaen urkuja ilman nuotteja, taustalla enkelillä on kädessään hienorakenteinen harppu, jollaisia tehdään tänään tämän maalauksen perusteella. Toisella on jokin viulun sukuinen soitin, mahdollisesti Bysanttilianen lyyra?. Urut on kuvattu niin valokuvan tarkasti, että maalauksen perusteella on kyetty tuollainen soitin rakentamaan.

Raamissa lukee kuvan alla
Laudate eum in Cordes et Organo
Ylistäkää häntä kielisoittimin ja uruilla!






Laulavia enkeleitä kuvaava paneli on näin maallikon mielestä suorastaan käsittämättömän hienoa taidetta (fine art). Enkeleillä on risti-tiarat tai helmi-tiarat hiuksillaan ja yllään kerrassaan upeat juhlavat koristellut viitat.Nuottiteline kääntyy vaskisen varren avulla todella hienosti koristellussa puisessa nuottitelineessä, jossa on mustakantinen kirja suljettuna.


Telineessä on kuvattuna istuvia ihmishahmoja. Alaosassa on pieni oma taideteoksensa, jossa Ilmestyskirjan näyn mukaan enkeli Mikael lyö lohikäärmeen. Enkelin päässä on tuon ajan sotilaan kypärä.

Laulavien enkeleiden melkoisesti yhtä henkilöä muistuttavia kasvoja katsellessa tulee ensinnä mieleen, että lienee varsin vaikeasta kappaleesta kyse!
Kerrotaan, että tuon ajan hymnaaleissa oli neuvoja siitä, miltä eri sävelkorkeuksilla kasvojen tulisi näyttää. Ehkä erilaiset irvistykset auttoivat löytämään oikean äänenkorkeuden? Näistä kasvoista olisi siten mahdollista löytää melodian pätkä tietämällä, mitä säveltä ilmeet tarkoittavat.

MELOS DEO. LAUS P(ER)HEN(N)IS. GRA(TIA)R(UM) A(CTI)O
Laulu Jumalalle, kunnia iankaikkinen, kiitoksia tuoden

Avoimesta kirjasta on nähty sanat ETERNA SAPIENTIA Ikuinen viisaus

Karitsan kunnioittaminen

ECCE AGNUS DEI QUI TOLLIT P(E)CC(AT)A MU(N)DI
IHES(US) VIA / V(ER)ITA(S) VITA

Avoimen alttarikaapin alaosa koostuu viidestä panelista, jotka kuvaavat tapahtumia kauniissa maisemissa 1400-luvun Belgiasta kaupunkeineen ja kirkontorneineen. Kaiken keskustana on alttarilla seisova maljaan sydämestään verta vuotava Jumalan Karitsa. Alttariin kauniisti kaiverretut latinalaiset tekstit ovat molemmat Johanneksen evankeliumista

Katsokaa Jumalan Karitsa, joka pois ottaa maailman synnin (Joh 1:29)

Jeesus on Tie, Totuus ja Elämä (Joh 14:6)

Vihreään viittaan ja ristin tiaraa kantavan enkelin pitelemässä yksinkertaisessa puisessa ristissä on kirjoitusta hepreaksi, kreikaksi ja latinaksi lyhyesti
IH(esu)S N(AZARENUS) R(EX) IU(DEORUM)

Kuuntele John Dunstable (1390-1453) Salve scema sanctitatis \ Salve salus servulorum \ Cantant celi agmina

Valkoiseen viittaan pukeutuneen suitsuttavan enkelin siivet ovat yllättävän tummat. Toisilla enkeleillä on erivärisiä viittoja ja monella kultaiset siivet, kuten odottaisi. Ehkä nämä siivet muistuttavat edelleen surusta ja kärsimyksestä, jota Agnus Dei, Jumalan Karitsa joutui kokemaan. Vihreällä nurmikolla kasvaa valkokukkaisia kasveja.

Karitsan kunnioittaminen - koko kuva

Alttarikaapin maalauksen aihe on Johanneksen Ilmestyskirjan taivaallista jumalanpalvelusta

Valtaistuimen, olentojen ja vanhinten ympärillä näin suuren joukon enkeleitä ja kuulin heidän äänensä. Heitä oli lukemattomia, kymmenentuhatta kertaa kymmenentuhatta ja tuhat kertaa tuhat, ja he lausuivat kovalla äänellä: -- Karitsa, joka on teurastettu, on arvollinen saamaan vallan, rikkauden, viisauden ja voiman, kunnian, kirkkauden ja ylistyksen. Ja minä kuulin, kuinka kaikki luodut taivaassa, maan päällä, maan alla ja meressä, kaikki mitä niissä on, lausuivat: -- Hänen, joka istuu valtaistuimella, hänen ja Karitsan on ylistys, kunnia, kirkkaus ja mahti aina ja ikuisesti. Ne neljä olentoa sanoivat: "Aamen", ja vanhimmat heittäytyivät kasvoilleen ja osoittivat kunnioitustaan. Ilm 5:11-14

Taivaan valkoisuuden sijasta Karitsan kunnioittaminen tapahtuu kauniin luonnon keskellä Burgundin maisemissa. Taustalla olevan kaupungin korkeat goottilaiset kirkontornit ja palatsit näkyvät kukkulalta, jonne tie johtaa.


Jumalallisessa valossa kylpevät puut on maalattu niin tarkasti, että niiden lajit on varmaan asiantuntijan helppo tunnistaa.



Vaikka ollaankin sinisen taivaan alla ulkona ilman rakennusten seiniä ja kattoa niin asetelma on kuitenkin kirkon sisällä tapahtuvan palvonnan tapainen. Keskipisteenä on alttari, jolla seisoo verta vuotavana erityisen juhlavasti ja upeasti kuvattu sinisilmäinen Karitsa, jonka yllä Pyhän Hengen kyyhkynen aurinkona valaisee koko maisemaa.

Neljätoista enkeliä on kehänä Karitsan ympärillä, yksi kantaa ristiä, toinen seisoo tumman pylvään luona ja kaksi suitsuttaa Jumalan Karitsalle, kahdella on pitkät seipäät, toisen päässä on keihään kärki ja toisen jokin esine. Muut enkelit ovat polvistuneina palvontaan ja suljetut siipensä ovat yllättävän tummin värein maalatut.

Mahtaako taidehistoriassa olla tätä jalompaa maalausta
pyhästä Jumalan Karitsasta?

Suuri joukko ihmisiä kaikista kansoista

Miesmarttyyrit kantavat juhlassa kruunujaan ja palmun oksia, monilla on munkin hiusleikkaus

Naismarttyyreillä on värilliset seppeleet hiuksillaan ja palmunoksat käsissään. Yksi heistä kantaa sylissään pientä karitsaa ja toisella on varmaankin pyhäinjäännös lipas.Jotkut heistä ovat kuin odottaisivat lasta?

Juutalaiset ovat polvistuneina avatut Raamatut käsissään, mukana on myös pakanoiden jaloimpia edustajia

Paaveja ja piispoja ja pappeja on paikalla kovin juhlavissa päähineissä ja asuissa. kukahan siellä takana luuraa kasvot käännettynä ihan omassa muotokuvassaan ja vaalea lakki päässään?

Elämän veden lähde

Lähde on maalattu upeaksi suihkukaivoksi, jota ympäröivän vesiuoman pohjalla on kimaltelevia jalokiviä. Kaivon reunassa on kirjoitus
HIC EST FONS AQUE VITE PROCEDENS DE SEDE DEI + AGNI
Elämän veden virta joka lähtee Jumalan istuimelta ja Karitsasta
(Ilm 7:17, 21: 6 22:1,17)
Veden maalaaminen ei ole helppoa edes öljyväreillä. Taittuvan valon, läpikuultavuuden lisäksi tarvitaan liikettä, veden lorinaa. Metalliset osat, kivestä tehdyt kaivon reunat, kaiverrus, vesi altaassa, valuva vesi, veden äärellä viihtyvät kasvit, sora ja sen seassa jalokiviä ... kaikki yksityiskohdat suihkulähteestä ja sen juurella valuvasta vedestä osoittavat van Eyck veljesten mestarillista taituruutta ja teoksen valokuvamaista tarkkuutta.

Vanhurskaat tuomarit

Vanurskaat tuomarit (yksitiskohta)

Näinä aikoina on käynnissä tarkkaa tutkimusta, olisiko tämä sittenkin alkuperäinen paneli, joka varastettiin 1934 ja on jonkun mielestä sävyiltään tummempi kuin laatima jäljennös. Sen verran etevä jäljentäjä hän on ollut! Ehkä alkuperäinen on tuotu yön hilaisuudessa ja varas häipynyt jäljennöksen kanssa.


Kristuksen ritarit

Kristuksen ritarit (yksityiskohta)

Mitkä suitset, mitkä harjat, mikä jalo asento ja ilme valkoisella ratsuilla! Otsatukkansa on hauskasti solmittu kuin pieneksi sarveksi. Ruskea on ilmeisen väsynyt jo seisoskeluun, musta hevonen taustalla hirnuu, kuten hevosilla on tapana hirnua.

Ykstyiskohta hevosten ystäville!

Erakot

Maisema erakkojen luolien ja rotkojen takana on lempeä ja täynnä kukkivia puita, kurkiaura lentää korkealla sinisellä taivaalla.




Kaapuihin pukeutuneiden erakkojen joukossa on muutama nainenkin, joillain on kädessään mini-suitsutusastia


Pyhiinvaeltajat

Maisema pyhiinvaeltajien taustana on kerrassaan viehättävä

Eri tahoilta tulleita pyhiinvaeltajia johtaa punertavaan viittaan pukeutunut henkilö

--------------------
Paljon on enkeleitä ja ihmisiä Jumalan Karitsaa kunnioittamassa ihanan kukkivan luonnon keskellä sinisen taivaan alla ja ryhmiinsä tarkasti järjestäytyneinä. Lapsia ei joukossa näy.